Huumori, leikki ja nauru hammaslääkärin vastaanotolla

Katselevat maailmaa käsitystensä kaltereiden raoista. Kuka leipoisi heidän kakkuunsa itseironian viilan?  – Torsti Lehtinen – 

Huumorilla on myönteisiä terveysvaikutuksia

Silloin kivikaudella, kun opiskelin hammaslääketiedettä, minulle jo opetetettiin, että paras tapa hoitaa hammaspelosta kärsiviä on ”Tell, show, do” (kerrotaan, näytetään ja tehdään)  ja ”systeeminen desensitaatio”*), jotka ovat edelleen toimivia menetelmiä hammashoitopelon hoitamisessa.

Tähän kun liittää vielä terapeuttisen hyväksyvän läsnäolon,  huumorin, leikillisyyden ja naurun niin Viola!

Huumori, leikillisyys ja hyvä mielikuvitus ovat tietoisen hyväksyvän läsnäolon rinnalla asioita, joista hyötyy sekä potilas että hammashoitohenkilökunta. Kyseisistä taidoista hyötynee kaikki terveydenhoidon ammattilaiset,  joiden työ on toimenpidekeskeistä.

Nykyään puhutaan psykologiassa kimmoisuuden parantamisesta. Tietoinen hyväksyvä läsnäolo (mindfulness)  ja huumorintajun kehittäminen molemmat parantavat juuri sitä ( J.Whitehead & al, 2016). Kimmoisuus psykologiassa merkitsee  seuraavaa: Kun kohtaamme vaikean elämäntilanteen (esim. vakava sairaus, avioero, läheisen kuolema jne.), mielentilamme enemmän tai vähemmän järkkyy, mutta kimmoisena se palaa nopeasti takaisin levolliseen tasapainoiseen tilaan. Kimmoisuuttamme voimme kehittää monin tavoin mm. huumorilla ja meditaatiolla. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaikki huumori ei aina ole kimmoisuutta lisäävää (Nicholas A.Kuiper, 2014). Parantava huumori on taitolaji.

Kun hammashoitoa pelkäävä osaa lähestyä sisäistä kipeää kokemusta kantavaa pelkotilaansa itseironialla, pelon voima vähenee. Tutkimusten mukaan huumorin avulla on mahdollista murtautua ulos negatiivisesta näkökulmasta positiivisempaan. Jotkut väittävät, että juuri tämä, sen mukanaan tuoma näkökulman vaihtaminen, tuo etäisyyttä haastavaan tilanteeseen (Max McClure, 2011).

Toisaalta huumori vastaanotolla vähentää paitsi potilaan myös henkilökunnan itsensä stressiä. Se on yhteisöllinen kokemus. Huumori alentaa veren stressihormonipitoisuuksia, vahvistaa immuunivastetta ja sillä on muitakin myönteisiä terveysvaikutuksia  (Yong Eunyim, 2016 ).

Draamallinen huumori

Draamallisissa menetelmissä huumoria käytetään monin tavoin. Voit tehdä hammashoitopelostasi mielikuvituksen avulla nimeämäsi hahmon (esim. Kammo) , joka voi käydä keskusteluja humoristisen puolesi kanssa (esimerkiksi Stand Up Simo). Näitä sisäisiä keskusteluja voi käydä paitsi mielikuvaharjoituksina myös vaikkapa sarjakuvina tai kirjoittaen (Sarvela Kati 2013, Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen 2016). Taideterapioiden ytimessä on luovuus, mielikuvitus ja  leikki.

Täydellisyyteen ja oikeaan faktatietoon pyrkivän lääketieteen rinnalle huumori tuo inhimillisyyden ja henkilökohtaisen kokemuksen juhlat. Naurun aihetta kun löytyy jokaisen ihmisen epätäydellisyydestä. Oikea ruumiillistunut elämä ei ole kylmä, tieteellinen näyttötyö. Sen sijaan viime kädessä se on epävarmuudelle ja luovuudelle rakentunut henkilökohtainen improivsoitu draama, yleensä tragikomedia. Yhteen banaaninkuoreen liukastuminen voi muuttaa koko elämämme tarinan. Kaikissa meissä on on enemmän tai vähemmän huvittavia puolia.  Humoristista lempeyttä itseä kohtaan tulee onneksi lisää monella luonnostaan iän kanssa, mutta näitä taitoja voimme oppia myös luovuutamme kehittäen.

Kun leikit eri puolillasi draamallisesti, opettelet samalla sietämään ikävää tunnetilaa ilman, että se musertaa tunnevyöryllä sinut. Harjoittelet kaksoistietoisuutta, etäisyyden ottamista tilaasi. Olet oman kokemuksesi tarkkailija.  Pidän itse-ironiaa vain yhtenä, hyödyllisenä, kaksoistietoisuuden (double awareness) alalajina: Se on yksi tapa peilata omaa sisäistä maailmaa.

Meillä ei voi olla tietoisuudessamme muuta kuin yksi mieltämme, ja samalla sen fysiologiaa,  hallitseva tila kerrallaan. Iloinen tila korvaa pelkäävän. (Kehomielellisistä kokemustiloista löydät lisää asiaa täältä).

Huumorilla on kummallinen voima: Kun nauramme itsellemme, nöyrytämme itseämme tavalla, joka nostaa meitä, eikä aja itseämme ahdistukseen, vaan sieltä pois. Tunnelatautuneet tarinamme löytävät esteettisen tasapainon, kun näytelmä terästetään huumorilla (Renee Emunah, 1994).

Jungilainen analyytikko James Hillman (1983 s. 109) kirjoittaa: Paras sisäänkäynti epätäydellisyyteen on huumori, itseironia, purskahtaminen nauruun, se on hyväksyvää nöyryytystä, mikä ei kaipaa itselleen ylentävää hyvitystä. 

Huumori ja leikillisyys lasten hoitamisessa

Aikoinaan Tampereen Yliopiston hypnoterapiakoulutuksessa kuulin, että lapset ovat aina hypnoosissa. Sittemmin olen ymmärtänyt tämän myös siten, että lapset ovat aina valmiit leikkiin.  He ovat aina avoimia mielikuvitusmaailmalle, toisin kuin me lukemattomat ajatusmaailmaltamme jäykistyneet aikuiset.

Kun hammaslääkäri kertoo lapselle, että tuoli on avaruussukkulan taikatuoli, joka vie seikkailumatkalle jännittävien satuolioiden maailmaan, lapsi on heti leikissä mukassa. Lapset ottavat kirjamellisesti sanasi. Mielikuvitus, leikillisyys ja huumori ovat hyveitä, joista hoitohenkilökunta hyötyy lasten hammashoidossa, mutta yhtälailla myös aikuisten hoitamisessa.

Me voimme käyttää lapsen  pelon ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen mielikuvitusrikasta kieltä. ”Avaa suusi kuin leijona”, ”Tarkitetaan, onko sinulla vielä hampaat/kieli suussa.”, ”Käytämme tällaista valoa, koska suussa ei ole ikkunoita”, ”Nyt laitetaan hammas nukkumaan. Sinä pysyt hereillä.  Ensin laitetaan tällaista taikageeliä ja sitten hammas juo tällaisestä pienestä pullosta nukutusainetta.” (McGhee &al,

Huumori saa potilaan, ainakin hetkeksi, unohtamaan ahdistuksen ja kivun. Huumori parantaa potilaan ja lääkärin välistä vuorovaikutusta. Se kannustaa potilasta puhumaan vaikeistakin asioista. Vuorovaikutus vapautuu, kun ei tarvitse kommunikoida vain muodollisella tavalla. Huumori voi helpottaa terveydenhuollon ammattilaisen omaa oloa modernissa lääketieteellisessä työympäristössä. (Bennet, Howard J, 2003)

Tervehenkinen huumori on työyhteisön hengenpelastaja

Huumoria kannattaa viljellä työyhteisössä, sillä on olemassa näyttöä siitä, että se parantaa työviihtyvyyttä, vähentää loppuunpalamisen riskiä ja lisää työn tehokkuutta. Lisäksi huumori auttaa ilmaisemaan tunteita. (Melissa Walzer et al, 2006).

Otsasi rypyssä on sinun työtäsi tehtävä, on viime vuosituhannen ajattelua. Työilmapiiriä voidaan muuttaa stressittömämmäksi monin keinoin, myös huumorin ja luovuuden keinoin.

Sinun ei tarvitse olla ammattimainen stand-up koomikko, mutta hyödyt hyvästä, potilasta ja työyhteisön muita jäseniä kunnioittavasta,  huumorintajusta. On lahja osata leikkiä sanoilla, käyttää humoristista liioittelua tai ironiaa. Siitä hyötyy sekä potilas että sinä itse.

Huumorin täytyy olla kuitenkin lempeän hyväntahtoista, asiakasta kuuntelevaa ja arvostavaa. Sinun on osattava havainnoida ja aistia potilasta, jotta osaat viljellä intuitiivisesti tilanteeseen sopivaa huumoria.  Aina on riski, että vitsisi osoittautuukin katastrofaaliseksi sammakoksi, etkä näe enää koskaan potilasta vastaanotollasi.

Huumorin ja leikillisyyden salaisuus on siinä, oman kokemukseni mukaan, että se keventää ja vapauttaa  ilmapiirin.  Nauru on terapeuttista. Se on eräs tapa saada potilas rentoutumaan ja siirtymään tunnesietoikkunan sisään, jolloin kokemuksen integraatio mahdollistuu.

Leikki on kaiken taiteen ytimessä.  Siksi taideterapeuttiset menetelmät ovat erinomainen tapa lähestyä kipeitä asioita.  Taide tarjoaa turvallisen paketin kipeille tunteille (Sophie Richman, 2014). Itse harjoitan meditaation lisäksi taidetta kaksoistietoisuuteni syventämiseen.

*) Systeemisessä desensitaatiossa totutellaan vähitellen toimenpiteistä, eli aloitetaan vähemmän haastavista ja siirrytään pikkuhiljaa vaikeampiin toimenpiteisiin.

LÄHTEITÄ:

McGhee, Paul and Frank, Mary, 2014,  Humor and Children’s Development: A Guide to Practical Applicatons, Routledge

Emunah, Renee, Acting for Real: Drama Therapy Process, Technique and Performance,

Bennett, Howard, Humour in Medicine, Southern Medical Journal, 2003, vol 19, nr 12

Hillman,James,  Shaman, The Wounded Healer, 198, Crossroad

Kuiper, Nicholas, http://ejop.psychopen.eu/article/viewFile/464/354

McGhee P, Frank M, Humor and Children’s Development, A Guide to Practical Applications, 1989, Routledge

Max McLure, 2011, http://news.stanford.edu/news/2011/august/humor-coping-horror-080111.html

Richman, Sophie, Mended by the Muse, Creative Transformations of Trauma,  2014, Routledge

Sarvela, Kati, Sisäinen teatteri – Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, 2013, Kuumussa Virtaa Oy

Wanzer M. & al, “If We Didn’t Use Humor, We’d Cry”: Humorous Coping Communication in Health Care Settings.”, 2005 March, sivut 105-125, J Health Commun.

Whitehead, J and Eaton, E, 2016, The Virtue of Resilience, Orbis Books

Yim JongEun, The Tohoku Journal of Experimental Medicine, Vol. 239 (2016) No. 3 July p. 243-249

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s