Mielikuvaharjoituksilla eroon hammashoitopelosta?

Mielikuvaharjoituksia on käytetty hyväksi tuhansia vuosia erilaisissa meditaatioperinteissä mm. kristillisyydessä, Tiibetin buddhalaisuudessa, islamissa ja juutalaisuudessa.  Nykyään niitä käytetään lisäksi myös esimerkiksi mindfulness- sekä hypnoosiharjoituksissa.

Martin Rossmanin (2000) mukaan mielikuvatyöskentely tarjoaa ikkunan sisäiseen todellisuuteen. Se mahdollistaa ajatusten, tunteiden ja niiden tulkintojen leikin. Mielikuvatyöskentely, teet sitä sitten itsehypnoosin, nauhoitteen tai kirjoittamisen avulla, tarjoaa polun muodonmuutokseen ja sisäisen todellisuuden muokkauksen, omaa hyvinvointia edistävään suuntaan. Suuri osa kehoamme säätelevää hermostoa reagoi mielikuviin. Voit mielikuvillasi vahingoittaa itseäsi tai edistää toipumistasi.

Mielikuvitusta ja sen kanssa työskentelyä ei kulttuurissamme ole juuri arvostettu. Palkkaakin meille maksetaan yleensä suorittamisesta, ja vain aniharvoin, mielikuvituksen käytöstä. Huomio on elämäntavassamme on ollut kiinnitettynä etupäässä vain todelliseen, käytännölliseen ja olemisen materiastiseen ulottuvuuteen.  Ajat ovat parhaillaan mielenkiintoisella tavalla muutumassa.  Oman sisäisen todellisuuden ohjaukselle (meditaatio, mielikuvien ohjaus, affirmaatiot kts. edellinen blogiartikkeli)  ja mielen keskittämiskyvylle (fokusointi) on alettua antaa yhä enemmän arvoa.

img_3922

Mihin ohjatut mielikuvaharjoitukset perustuvat?

Mielikuvaharjoitukset perustuvat yksinkertaiseen ilmiöön. Nosta kätesi ja kosketa sormenpäällä nenäsi kärkeä. Laske käsi sitten alas. Seuraavaksi sulje silmäsi ja kuvittele tekeväsi sama. Neuroanatomian tutkija voi todistaa sinulle, että samat alueet aivojasi aktivoituvat molemmissa, liikkessä ja kuvitellussa liikkeessä. Tätä ilmiötä hyödynnetään myös urheiluvalmennuksessa. Esimerkiksi korkeushyppääjää harjoittelee hyppyänsä mielikuvissansa.

Seuraavaksi sulje silmäsi ja kuvittele imeväsi sitruunaa. Tavallisesti tapahtuu niin,että tunnet, kuinka sylkesi alkaa heti erittymään. Itse olen huomannut saman ilmiön salmiakkia ajatellessani.  Meidän mielikuvillamme on selkeitä fysiologisia vaikutuksia!(esimerkit Martin Rossmanin samaisesta kirjasta).

Kenelle harjoittelu sopii?

Mielikuvaharjoittelussa pätee sama kuin mindfulness-harjoituksissa: Mikäli sinulla on vakavia mielenterveysongelmia, esimerkiksi rankkoja traumakokemuksia, kannattaa mahdollinen harjoittelu aloittaa yhdessä terapeutin kanssa.  Olennaista on, että koet olevasi turvassa, kun teet harjoituksia.   Jos harjoittelu herättää voimakkaita tunnetiloja, kannattaa se heti keskeyttää. Ei pidä olla koskaan olla liian itseriittoisa, vaan osata hakea apua ammattiauttajilta.  Muista, että silloin kun teet yksin harjoituksia, kukaan muu ei ole vastuussa prosessistasi kuin sinä itse.

Miksi?

Mielikuvat muodostavat Rossmanin (2000) mukaan kosketuspinnan mielen ja kehon välille. Voit mielikuvituksellasi säädellä melko paljon hermostoasi, myös jossain määrin autonomista hermostoasi.   Voit saada itsesi paniikkiin kuvittelemalla kivuliasta toimenpidettä, hammaslääkäriä puudutusneuloineen ja verisine pihteineen. Vaihtoehtoisesti voit saada itsesi rauhoittumaan, kuvittelemalla lepääväsi meren äärellä lempeän tuulen virvoittaessa kasvojasi.  Mielikuvaharjoituksilla opettelemme säätelemään mielikuviemme avulla hermostoamme.

Rudolph Virchow, 1800 -luvulla elänyt lääkäri, on sanonut viisaasti:  Paljon sairauksistamme on tyytymättömyyttä, joka purjehtii fysiologian (sairauden) lipun alla (Martin Rossman,2000).  Mielikuvat antavat meille mahdollisuuden ilmaista kipeitä tunnetiloja turvallisesti ja lempeästi vertauskuvallisessa sekä symbolisessa ”paketissa”.  Rossman kirjoittaa, että se ettemme kykene havainnoimaan ja ilmaisemaan tärkeitä tunnetiloja, on merkittävä tekijä monissa sairauksissa.  Tämä itseilmaisullinen kyvyttömyys on hänen mukaansa laajasti levinnyt kulttuurimme. Tietoisuustaidoilla (mindfulness)  ja muilla kokemuksellisilla menetelmillä, kuten itsehypnoosilla,  kehitämme parhaillaan kovaa vauhtia tunteiden käsittely- ja ilmaisutaitoja.

Esimerkki mielikuvaharjoituksesta hammashoitopelossa

Sen sijaan, että pyörität kauhukuvia tulevista hammashoitotapahtumista, vaihda ”elokuva”, ahdistustasi vähentäväksi:

Rentouta itsesi haluamallasi tavalla, esimerkiksi keskittymällä hengitykseesi rauhoittamiseen ja havainnoitiin.  Kuvittele  itsesi  levollisena ja tyytyväisenä kävelemässä hammaslääkärin vastaanotolle. Näe itsesi yhtä rauhallisena kuin olisit kävelemässä parhaan ystäväsi kanssa puistossa tai meren rannalla.

Astu hammaslääkäriaseman ovesta sisään ja kävele odotustilaan. Näe itsesi istumassa rauhallisena  odotushuoneessa. Siellä näe itsesi mielikuvissasi rauhallisena ehkä lukemassa lehteä, ehkä vain vain levollisena hengittämässä, kuuntelemassa musiikkia tai chattailemässä puhelimella kaverin kanssa.  Odotustilassa näet kenties ystävällisen näköisen  vastaanottoapulaisen. Seuraavaksi huomaat lempeän näköisen hammaslääkärin pyytämässä sinua sisään hoitohuoneeseen. Yhdessä kävelette sisään, ja huomaat, kuinka rauhallisena pysyt.  

Ystävällinen hammaslääkäri istuu välillä tietokoneen äärellä tehden merkitöjä, mutta hän myös kuuntelee sinua tarkasti, ja huomaat osaavasi ilmaista tarpeesi. Ehkä sanot hammaslääkärille haluavasi käsimerkillä pitää paussin tai ehkä sanot jotakin muuta, jolla saat itsellesi tunnetta siitä, että sinulla on kontrolli hoitotilanteessa.  Näet osaavasi puolustaa itseäsi ja tarpeitasi. Ehkä näet päässäsi kuulokkeet, joilla kuuntelet rauhoittavaa musiikkia tai rentoutusäänitettä. Ehkä näet itsesi hengittämässä rauhallisesti, käsien ollessa alavatsan päällä. Kätesi nousevat hitaasti mutta taisessa rytmisessä hengityksesi tahdissa.  Näet, kuinka rauhallisena pysyt koko toimenpiteen ajan ja  kuinka kaikki sujuu mainiosti taitavan hammaslääkärin ja itsesi ohjauksessa. 

Näet itsesi toimenpiteen jälkeen jälleen seisten ihmettelemässä, miten kaikki sujui helposti ja mukavasti.  Näet itsesi kiitollisena hymyilemässä yhä ehjemmin hampain.  Tämä kiitollisuus suuntautuu sekä hoitohenkilökuntaan että itseesi.

Onnistuneen hoidon edellytys on, että haet itsellesi empaattisen, hyväksyvästi ja arvostavasti läsnäolevan hammaslääkärin, jolle sinä olet maailman tärkein potilas. Onnistunut pelonhoidon perusta on toimivassa hoitohenkilön ja potilaan välisessä vuorovaikutuksessa. Jos et tiedä sopivaa hammaslääkäri, kysele kavereiltasi. Heitä kyllä löytyy.

Lähteenä:

Martin L. Rossman,M.D., 2000, Guided Imagery for Self-Healing,  An Essential Resource for Anyone Seeking Wellness, NewwORLD lIBRARY

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s