McMindfulness – Laastari joka vaivaan?

Tietoisuustaitojen eli mindfulnessin positiiviset vaikutukset hyvinvointiin on tieteellisesti todistettu,  ja monet hammashoitoa pelkäävät saattavat hyötyä tietoisuustaitoharjoittelusta.   Ne eivät ole kuitenkaan aina nopea lääke ja oma-hoitomenetelmä joka vaivaan. David Treleavenin (2018) mukaan henkilöt, jotka eivät koe hyötyvänsä mindfulness-harjoituksista, voivat tuntea suurta häpeää, ja näin voi käydä erityisesti niille henkilöille, jotka kokevat elämässään parhaillaan traumaa (akuutti traumaattinen stressi, PTSD).   

Tietoisuustaidot eivät ole mitään mielen pikaruokaa, McMindfulnessia. Taitojen hankkimissa tarvitsee taitavia, turvaa tuovia, ohjaajia. Se on koko elämän kestävä, haastava, useinmiten samalla kiehtova matka: opitut kokemukselliset taidot osataan vähitellen liittää toimintana elämän käytäntöihin, myös organisaatioiden ja yhteisöjen käytäntöihin. Mindfulness harjoittelu on turvallisinta aloittaa joko traumainformoidun mindfulness-vetäjän tai terapeutin kanssa yhdessä. Traumatisoituneelle on erityisen tärkeää voida kokea olonsa ryhmässä turvalliseksi. Koulutuksesta ja harjoittelusta huolimatta odottamattomia sivuvaikutuksia voi ilmaantua. Niistä on tärkeää informoida tietoisuustaitojen harjoittajia.

Monet joutuvat hakemaan itselleen sopivia harjoittelun muotoja. Mindfulness ei siis ole myöskään yhdenkoon sukkahousut.  Kaikille kaikki harjoitelumuodot eivät ole aina hyväksi. Pinnallisissa ”Mc-Mindfulness-pikaharjoitteluryhmissä” epäonnistuneet saattavat tuntea ulkopuolisuutta ja huononmuutta. Tällöin lyötyjä lyödään vain lisää. Epäonnistuja saattaa tuntea vain lisäahdistusta siitä, ettei hän pääse mukaan yhteiseen ihanaan ”mindfulness-tarinaan”. Joku saattaa kokea meditaatio-harjoittelussa ikäviä, jopa sietämättömiä, traumaattista stressiä lisääviä kokemuksia, ja niihin liittyviä ahdistavia tunnetiloja. Ratkaisu ei aina ole aina vain olla tietoisen hyväksyvästi läsnä näille tunnetiloille, koska tämä voi herättää pahimmassa tapauksessa yhä kasvavaa turvattomuutta ja takaumia. Epäonnistunut meditoija voi kokea olevansa viallinen, jopa jotenkin peruuttamattomasti rikkonainen. 

Kaikille tietoisuustaitojen harjoittaminen ei välttämät ole aina helppoa, hauskaa ja palkitsevaa.  Ahdistavia kokemuksia meditaatiosta on myös meditaation opettajilla:

Willoughby Britton (brown.edu 15.4.2018)  kertoo laajasta tutkimuksestaan, jossa haastateltavat oli Theraveda buddhalaisuutta edustavia meditaatio-opettajia tai kliinikkoja tai heidän ryhmiensä oppilaita. Tutkimukseen haettiin haastateltavaksi juuri niitä yksilöitä, joilla oli ollut meditaation tuomia ikäviä kokemuksia. Tutkitut olivat korkeasti koulutettuja ihmisiä ja  heillä ei ollut vakavaa trauma- tai psykiatrista historia. Heidän taustansa olivat siis optimaaliset meditoijalle.

Ongelmia tutkitussa ryhmässä esiintyi seitsemällä eri kokemuksellisilla osa-alueilla: kognitiivisina (esim. muistihäiriöt, merkitysten katoaminen esim. liikennevalon punaisen valon merkityksen kadottaminen), aistimuksellisina (yliherkkyys tuntemuksille, esimerkiksi kuulon tai näön herkistyminen), affektiivisina (harhoja, pelko ahdistus, takaumia traumoista, tunteiden lamaantuminen), somaattisina (esimerkiksi korkeaenergisinä kokemuksina, jotka häiritsevät unta), motivaation häiriintymisinä (esim. en halua tehdä muuta kuin meditoida), itseyden kokemuksen häiriintymisenä (omien ajatusten, kehokokemusten, tunnetilojen omistajuuden häiriintyminen, minuuden rajojen häiriöt), sosiaalisia ja ammatillisen kuvan häiriöinä (esimerkiksi häpeän kokemukset).  Pieni osa häiriöistä oli vakavia, jopa itsemurha-ajatuksiin ja sairaalahoitoon johtavia. Ajallisesti meditaation ikävät ”sivuvaikutukset” vaihtelivat kestoltaan muutamasta päivästä vuosikymmeniin.

Tärkeä kokemuksen vaikeusasteesen vaikuttava tekijä näytti tutkimuksessa olevan henkilön maailmankatsomus ja millaisia merkityksiä he kokemuksilleen antoivat. Näille kokemuksille kun annettiin merkityksiä monesta eri maailmankatsomuksesta käsin (esim. terapeuttiset perinteet, biomedisiina, buddhalaisuus). Tutkijatkaan eivät aina olleet yksimielisiä, olivatko jotkut haastateltavan kokemukset edistystä vai psykopatologiaa. Tästä syntyi teemaan  lisähämmennystä sekä kokijalle että tutkijoille: mistä viitekehyksestä käsin pitäisi tulkita näitä kokemuksia, ehkä psykologisesta, psykiatrisesta vai buddhalaisesta valaistumisen askeleista käsin? 

Traumatisoituneitten ihmisten kohdalla (akuutti traumaattinen stressi, PTSD) meditaatio on kaksiteräinen miekka:  Epäonnistuminen harjoituksissa voi tuottaa lisähäpeää ja joskus harvoin epäsopiva harjoittelu voi johtaa jopa uudelleen traumatisoitumiseen. Ratkaisuksi David Trealeaven (2018) tarjoaa traumasensitiivista mindfulnessiä:  kouluttujalla on hallussa traumainformoidun hoitamisen perusperiaatteet, hän osaa esimerkiksi tarvittaessa ohjata henkilöitä saamaan ammatillista tukea prosessiinsa. Ideaalisinta tietysti olisi, että suurissa retriitissä olisi mukanaohjaajana myös mindfulnesskoulutusta saanut traumaterapeutti. Erityisesti traumatisoituneille on tärkeää lisätä turvallisuuden kokemusta, mukaan lukien yhteisöllisen osallisuuden kokemusta.

Minusta kansalaisten tietoisuustaitojen lisääminen on tärkeä asia. Usein mietin, kuinka paljon pahaa, addiktioita ja itsemurhia aiheutta se, ettei ihmisillä ole lainkaan kykyä tiedostaa itseään. Veikkaan, että heidän riskinsä ikäville kokemuksille on paljon suuremmat kuin tietoisuustaitojen harjoittajilla. Voimme astua tietoisuustaidoissa uudelle oivalluksen tasolle, kun traumaterapia ja mindfulness-perinne käyvät hedelmällistä dialogia keskenään. Näin voidaan minimoida tietoisuustaitojen mukanaan tuomia riskejä.

PS. Tule kuuntelemaan Helsinkiin Lapinlahden Lähteelle 26.4.2018 keskustelua meditaatio, flow, hypnoositilojen hyvinvointivaikutuksista. Ilmoittautuminen täältä.

David Treleaven, Trauma-sensitive mindfulness: Practices for safe and transformative healing, 2018

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s