”Tunnen itseni vahvaksi ajatellessani hammaslääkäriäni…”


Hammashoitopelkoa voidaan lievittää sekä hypnoosin että mindfulness-menetelmien harjoitteilla.  Vakavissa mielenterveysongelmissa ja vaikeissa traumoissa on helpointa ja turvallisinta aloittaa harjoittelu yhdessä terapeutin kanssa. Lievemmissä tapauksissa harjoittelua voi tehdä myös yksikseen.  Kun harjoittelet itseksesi, olet itse vastuussa omasta oppimisprosessistasi. Suosittelen, että harjoiteita tehdessäsi valitset luotettavan ystäväntai tai sukulaisen, jonka kanssa voit jakaa kokemuksiasi.
 ❤️
Tänään kirjoitan hypnoosiperinteestä nousevista affirmaatioista. Tiedostamaton mielemme on kummallinen. Se ei erota, onko joku tapahtuma totta vai valetta. Kuvittele olevasi elokuvissa. Kun samaistut elokuvaan, niin naurat ja kun siinä on surullinen kohta, itket. Joku puoli sinua ottaa elokuvan todesta. Tämä siitä huolimatta, että toinen puoli sinua tietää samanaikaisesti sinun olevan elokuvissa.  Affirmaatiot käyttävät tätä mielen ominaisuutta hyväksi. 
”Affirm” tarkoittaa vahvistamista. Vahvistamme affirmaatioilla haluamiamme ”puolia” ja näiden tilojen hermoratoja.  Hammashoitopelosta kärsivällä on usein taipumus rakentaa hammashoitopelosta ikäviä mielikuvia ja ”negatiivisia affirmaatioita”. Hän mielikuvissaan näkee, kuinka taas kaikki menee pieleen ja häntä sattuu. Pelkäävä vahvistaa tätä usein kielteisellä sisäisellä puheella: (”En selviä…saan paniikkikohtauksen.”  ”Hammaslääkäri poraa kuitenkin taas hermoon!”)
Scott Shamblott (Fear-Free Dental Care: Findinga Dentist You can Love) kehottaa:
Ota paperia ja kirjoita paperille joitakin affirmaatioita, joita alat harjoitella ennen hoitoa, sen aikana ja niiden jälkeen. Toistamalla lauseita säännöllisesti voit muuttaa omaa pelkoasi vähitellen luottamukseksi.”
Seuraavilla riveillä on joitakin mukaelmia Shamblottin affirmaatioista:
On mukava taas tavata hammaslääkäriäni.””Olen turvassa hammaslääkärin hoitohuoneessa.””Tunnen itseni vahvaksi ajatellessani hammaslääkäriä.””Minulla on terveet hampaat ja kaunis hymy.””Olen oman elämäni hallitsija, jokaisen päivän jokaisena hetkenä, myös hammaslääkärissä.”
*
Affirmaatioissa on olennaista oivaltaa, että jokaisessa meissä on ituna olemassa kaikki mahdolliset tilat. Pelkäävässä on olemassa myös itsensä levolliseksi ja turvalliseksi kokeva puoli, jota voidaan affirmaatioin vahvistaa. Jos ajatuksemme ovat kuin huonosti hoidettu puutarha rikkaruohoineen, voimme palkata onneksi puutarhurin, joka alkaa hoitaa tarhaamme: Hän kitkee pois tarkkaan rumia rikkaruohoja ja lannoittaa sekä  kastelee hyöty- ja koristekasveja.  Puutarhuri voi hyvällä hoivalla ja rakkaudella saada puutarhansa kukoistamaan.
Affirmaatioissa Shamblotiin mukaan on olennaista:
  • Puhu preesensissä eli niin kuin tapahtumat tapahtuisivat juuri nyt. ”Olen levollinen hammaslääkärissäja saan lähes kivutonta hoitoa.” Ei: ”Sitten kun menen hammaslääkäriinolen levollinen jne.”
  • Puhu positiivisestiMäärittelemitä haluat äläkä mitä et halua. ”Tunnen oloni turvalliseksi,mukavaksi ja rentoutuneeksi hammaslääkärissä” eikä En pelkää hammashoitoa.”
  • Ole yksityiskohtainen. Se lisää affirmaatioiden tehoaParempi lause onKun istahdan hammaslääkärin tuoliin ja tuoli kallistetaanolen levollinen.” kuin ”Olen levollinen hammaslääkärissä.”
Hypnoterapiassa ajatellaan, että mitä enemmän affirmaatioita toistetaan, sitä tehokkaampia niistä tulee. Eläydy lauseisiin koko kehollasi, siten, että todella tarkoitat mitä sanot. Se vahvistaa niitä. Kun huomaat toistavasi negatiivisia uskomuksia, ”vaihda radiokanavaa” positiivisten affirmaatioiden puolelle. Toista affirmaatioita arjessasi, herätessäsi, siivotessasi, kävellessäsi kauppaan jne. Olennaista tietysti on, että valitset myös  hyväksyvästi läsnäolevan, kuuntelevan hammaslääkärin, joka huolehtii kipusi lievityksestä.
 ❤️
Nykyään puhutaan aivojen itseohjautuvasta muovautuvuudesta. Affirmaatiot ja mielikuvaharjoittelu ovat juuri sitä.  Seuraava blogiartikkelini onkin parantavien mielikuvien voimasta.
Mainokset

Mindfulnessia KYS:ssä – tietoista läsnäoloa, leikillisyyttä, sydämellisyyttä, kehotietoisuutta

img_20171030_105603918005902.jpg

Kiitos KYS:in henkilökunta; oli mukava käydä luonanne.  Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan. On mukava opettaa, kun aina itse myös henkilökunnalta oppii jotain uutta.

Tässä linkki palautekaavakkeeseen. Olen kiitollinen kaikesta palautteesta jonka saan, jotta voin kehittää koulutuksia entistä paremmiksi.

Tässä vielä koulutukseen liittyvät diat.

Tässä linkki vielä Jon Kabat-Zinnin luentoihin.  Ne ovat suunnattu nimenomaan terveydenhoidon ammattilaisille, joten kannattaa katsoa!  Ovat laadukkaita.  Kabat-Zinnhän  on MBSR:n alkuunpanijoita.

ASIAT PÄHKINÄNKUORESSA:

Mindfulness = Playfulness =Bodyfulness = Heartfulness

Mindfulness =  arvostavaa tietoista läsnäoloaa potilaillemme

Playfulness = se on kykyä heittäytyä välillä luovuuteen,  leikillisyyteen ja potilaita kunnioittavaan huumoriin

Bodyfulness = se on sitä että osaamme olla kehossamme tiuokoissakin tilanteissa

Heartfulness = se on sydämellisyyttä, jokainen potilaamme on maailman tärkein potilas

Mielenterveysseuran sivuilta löytyy muutama harjoitus myös lapsille.  Nina Sajaniemi on tunnettu suomalainen lasten tietoisuustaitojen asiantuntija.

 

 

 

Mistä löydät itsellesi ”rakastettavan” hammaslääkärin?

Amerikkalainen hammaslääkäri Scott Shamblott on kirjoittanut sympaattisen pienen kirjan hammashoitopelosta, jonka nimi suomeksi on “Peloton hammashoito – Kuinka löydät itsellesi rakastettavan hammaslääkärin”.

Pelottomat hammashoitolat (Scott Shamblott):

– tarjoavat sinulle mahdollisuuden (iv) esilääkitykseen ja ilokaasuun.

– käyttävät kehittyneitä työvälineitä, tekniikoita ja materiaaleja yhdistäen hoitoon uusinta tieteellistä ja psykologista tutkimustietoa

– tarjoavat ylimääräistä aikaa tutustumiseen ja huolien kuunteluun

– pitävät huolen siitä, että tulet nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi

– arvostelun sijaan suhtautuvat sinuun empaattisesti

– antavat kontrollin tunteen sille, jolle se kuuluu, eli sinulle

– häpeää ruokkivien saarnojen sijaan käyttävät ahdistusta vähentäviä tekniikoita

– ravitsevat luottamuksellisia, ei-autoritaarisia, ihmissuhteita

❤️

Mielestäni yllä oleva Shamblottin lista on oivallinen kokemusperäinen kooste turvallisesta, “rakkaudellisesta” hampaiden hoitamisesta. 

Meillä ei ole Kuhmossa, Aijan Hampaassa,  ilokaasua eikä suonensisäisen esilääkityksen mahdollisuutta. Joskus harvoin olen lähettänyt pelkääviä jatkohoitoon terveysasemalle, jossa tämä on mahdollista. Toki hinta on monelle este. Pyrimme käyttämään aktiivisesti noita muita Shamblottin menetelmiä. 

Pidän tärkeänä pelkäävien potilaiden hoitamisessa, että hoitotiimi on tunnetaitoista: heillä on traumatietoutta, kykyä esim. potilaan havainnointiin ja rauhoittamiseen. Hammashoitoloiden tulisi nähdä vaivaa sen eteen, että he tuottaisivat mahdollisimman vähän uusia pelkääviä potilaita.  On tärkeää, että sekä potilas että hoitohenkilökunta uskaltavat tuntea tunteitaan ja osaavat ilmaista niitä sopivissa tilanteissa. Pelkoa, eikä muitakaan ikäviltä tuntuvia tunnetiloja voiteta, vaan niistä tehdään ystävä. 

Sekä hoitohenkilökunta että potilas voivat kehittää myötätuntoisissa, traumainformoiduissa, terveydenhoidon yksikössä, tunneketteryyttään. Sillä tarkoitetaan kykyä havainnoida, ilmaista ja ohjata tunnetilojaan kuhunkin sosiaaliseen tilanteeseen sopivasti. 

Hammashoitotilanne voi tarjota parhaimmillaan potilaalle mahdollisuuden oppia havainnoimaan ja ilmaisemaan itseään, ja kipeitä tunteita, turvallisessa, kiireettömässä, empaattisessa ilmapiirissä. Kaiken perustan luo luottamuksen ja arvostuksen ilmapiiri, jota Shambolt kuva omassa luettolossaan oivallisesti. Usein pelko-ongelmat ratkeavat kuin itsestään, kun potilas kokee vastaanoton turvalliseksi.

Joskus olen luennoillani puhunut trendikkäästi ja puolileikillisesti “hitaasta lääketieteestä”(linkki). Se kuulee ja näkee asiakkaansa erilaisina yksilöinä, arvostavasti ja hyväksyvästi. Tämä saattaisi olla hyvinkin paljon tehokkaampaa, erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyssä, kuin näennäiseen tehokkuuteen rakentuvat  lääketieteelliset ”toimenpidetehtaat”. 

Sitä paitsi hidas lääketiede olisi myös lääketieteen harjoittajalle itselleen  lempeämpää, vähemmän stressiä ja uupumusta tuottavaa. 
 

 

Jounin tarina

Jouni kertoo tarinaansa hammashoitopelko.fi sivujen facebook ryhmässä 14.7.2017. Hänen luvallansa jaan tämän tarinan:  

🍂

Kävin eilen poistattamassa hammasta. 10 puudutuspiikkiä ja ei puutunut. Poskihammasta yrittivät repiä pois. Hammas hajosi ja kipu oli sietämätön. Huusin ja sätkin hoitotuolissa. Muutama puudutuspiikki lisää. Yrittivät juuria repiä, mutta se kipu oli sanoinkuvaamaton. 

Lopettivat kesken. Nyt mulla on kuoppa ikenessä ja juuret törröttää paljaana siellä. Siis aivan uskomattomalta tuntui tuo eilinen operaatio. En ole itkenyt miesmuistiin mutta kun pääsin hammaslääkäristä ulos pillahdin itkuun. Puutunut naama, johon kuitenkin sattui vietävän paljon ja sattuu tälläkin hetkellä. Huomiselle on uusi aika eri hammaslääkärissä. Pyysin esilääkityksen ja isoveljeni mukaan paikan päälle.   

🍂

Tämä on ensimmäinen kerta elämäni aikana kun hammaslääkärissä käynti oli puhdasta kidutusta. Miten voi olla tänä päivänä mahdollista että hammaslääkärissä käynti voi olla näin kivuliasta ja traumaattista ? Olen järkyttynyt.    

🍂

Olin X:ssä töissä ja soitin Lahden ajanvaraukseen. Eivät suostuneet siellä hoitamaan koska olen helsinkiläinen. Jouduin ajamaan Helsinkiin päivystykseen ja Helsingissä sanottiin, että kyllä Lahdessa tai Hollolassa minut olisi pitänyt huolia päivystykseen.   

Nyt makaan sängyssä ja särkylääkkeet eivät oikein auta 😕.

🍂

Poskihampaassani on kuulemma koukkujuuret. Aloin miettimään että oliko tuollainen väkisin repiminen oikea tapa lähteä hoitamaan asiaa ?  

 🍂

Huominen hammaslääkäri pelottaa koska en halua kokea sitä samaa kipua uudelleen 😕.      Olin päässyt eroon hammaslääkäripelostani noin 10 vuotta sitten kun hoidatin hampaani kuntoon mutta nyt se tuli takaisin paljon pahempana mitä se on koskaan ollutkaan.

🍂

Huomiseksi pyysin esilääkityksen ja veljeni tulee saattajaksi. Suurin pelkoni huomisen suhteen on että sattuu taas liikaa. Eilinen kipu meni reippaasti yli kipukynnykseni.

 En ole koskaan aikaisemmin huutanut kivusta hammaslääkärissä. Olen syönyt nyt antibiootteja eilisestä asti jotta ikeneni ei olisi niin tulehtunut ja jotta puudutusaine huomenna vaikuttaisi. Jos huomenna sattuu taas pahasti niin en anna lääkärille toista mahdollisuutta yrittää poistaa juuria vetämällä. Eilen annoin 3 kertaa mahdollisuuden.

🍂

Tänään meni hyvin. Saivat tänään puudutettuna hampaan kivuttomasti ja puudutusaine toimi. On todella helpottunut olo.

🍂

Olisiko jotain voitu tehdä toisin?”, kysyn.

🍂

No, ehkä se puutumisen vaikuttamisen toimivuuden testausta olisivat voineet tehdä vielä uusien puudutus piikitysten jälkeen. Laittoivat aina uudestaan lisää puudutusainetta, mutta eivät testanneet sen jälkeen puutumista, vaan jatkoivat repimistä. Muuten he toimivat mielestäni ihan niin kuin pitääkin.

Hammaslääkäri ehkä vähän turhautui, kun minuun sattui joka kerta. Sanoi, että kun on tulehtunut niin voi tuntua vähän kipua. Muta kun se oli iso kipu, sietämätön kipu. Minä en helposti kivusta huuda enkä koskaan aikaisemmin ole hammaslääkärissä kivusta huutanut ja tärissyt.

Onneksi se on ohi ja tämänpäiväinen oli hieno asia, koska se meni hyvin ja uskallan mennä jatkossakin hammaslääkäriin.

Minulla oli nuorempana todella paha hammaslääkäripelko ja sen taki hampaani menivät silloin huoneen kuntoon. Sitten hoidatin ne kuntoon ja pääsin melkein pelostani eroon.

Nyt on hyvä mieli 😊😊. 

🌹🌹🌹

Entä minun mielestäni? Olisiko jotain voitu tehdä toisin Jounin kohdalla? 

🍂

Jälkiviisaus on tietty viisauksien lajeista helpoin, vaan ehkä tästä tarinasta voi yrittää oppia jotakin. Itse mietin, etten muista poistaneeni keneltäkään hammasta, ilman että kysyn koko ajan, että sattuuko? Saako jatkaa? Ja kerron vaihtoehdot. Esimerkiksi  ”Voimme määrätä antibiootit, ja yleensä silloin seuraavalla kerralla hammas puutuu paremmin…. Jos lähetämme sinut asemalle, jossa toimenpide tehdään sedaatiossa? jne.”  Potilaan kipua kohtaan täytyy olla herkkänä.

🍂

Lisäksi mietin rajojen puolustamista. Usein potilaat ovat penkillä alistetussa tilassa, jossa he ovat huonoja puolustamaan omia rajojaan. Tämä on luonnollinen, kulttuurisesti opetettu kiltin tytön/pojan asenne. Kannustaisin potilaita rakentamaan vahvat rajat, joita he puolustavat: “En suostu tähän. Minua sattuu liian paljon.” 


Julkaisen sivustollani joskus potilaiden tarinoita, kun katson, että ne edistävät kokemuksellista oppimista. Tarinoiden kautta oppiminen on osa “narratiivista lääketiedettä”. Tarinoilla voimme rakentaa ymmärryksen siltoja lääketieteen ammattilaisten ja potilaiden välille. Voimme parantaa molempien osaamista. 

Traumainformoidusta suunhoidosta – kohti kokonaisvaltaista hammashoidon ihmiskuvaa

 

Kun suunhoidon ammattilainen sisäistää traumainformoidun hoitamisen periaatteet, astuu hän integratiivisessa kehomielilääketieteessä ja samalla sairauksien ennaltaehkäisyssä aikamoisen askeleen eteenpäin. Traumoihin liittyvä koulutus kun avaa meidät ymmärtämään, kuinka ihminen muodostaa kokonaisvaltaisen kokonaisuuden: Fyysisiä, sosiaalisia ja emotionaalisia kokemuksia ei voi läheskään aina erottaa toinen toisistaan, rikkomatta ihmisenä olemisen kokonaisuutta.

Traumat aiheuttavat ihmisessä kokonaisvaltaista kärsimystä, ja se asettaa myös haasteita suunalueen terveydenhoidosta vastaaville. Perinteisestä hammaslääketieteellisestä näkökulmasta käsin traumoista ja vaikkapa hammashoitopelosta saa vain kalpean varjokuvan.

Hammashoidon ammattilaisen on hyvä erottaa akuutti traumaperäinen stressireaktio ja PTSD toinen toisistaan. En syvenny tässä artikkelissa sen kummemmin niihin. Tässä on erinomainen Terveyskirjaston kooste akuutista stressiperäisestä häiriöstä ja PTSD:stä.  Lyhesti ja yksinkertaisesti sanottuna akuutti stressihäiriö on lyhyt traumaperäinen häiriö ja PTSD pitempiaikainen häiriö.

Esimerkiksi PTSD (posttraumaattinen stressioireyhtymä) saattaa olla selityksenä hammashoidossa potilaan välttämiskäyttäytymiseen, häpeän kokemukseen ja hammashoitopelkoon. Traumaattisella stressillä voi olla dramaattiset vaikutukset, paitsi potilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, myös suunterveyteen.


Kelsch ja Kelsch 2014 menevät niin pitkälle väitteissään, että he lukevat seuraavat suunalueen oireet mahdollisiksi PTSD:n seuraamuksiksi: Korkea plakkitaso, hampaiden kiinnityskudosongelmat, hampaiden yliherkkyys, runsas karieksen esiintyminen, vähäinen syljeneritys (lääkitys!), hampaiden narskuttelu, hampaiden kuluminen ja ikenien vetäytyminen, lisääntynyt hampaiden menetys, lihasspasmit johtuen leukojen virhetoiminnoista, leukanivelkipu sekä selittämättömät leukojen alueen kivut.

Oma lukunsa traumainformoidussa hoitamisessa on hammashoitopelko. Sehän on hyvin laaja-alainen ilmiö, eikä yhtä selittävää tekijää siihen ole olemassa. Trauma jossain muodossa on pääsääntöisesti mukana hammashoitopelon ”taudinkuvassa”.

Hammashoitotilanteessa potilaan PTSD voi ilmetä monin eri tavoin. Potilas voi olla jännittynyt, tai ärtynyt. Hän voi ylireagoida tai säpsähdellä. Hänellä voi olla nielemisen kanssa ongelmia, hänellä on kakistelua ja ”klimppi” kurkussa. Hän sietää huonosti toimenpiteitä. Puudutus toimii hitaasti ja voi ilmetä outoja komplikaatioita. Häntä pissattaa jatkuvasti. Hänellä on keskittymisvaikeuksia ja hän on jatkuvasti ”pihalla”. Hän ei noudata kotihoito-ohjeita (Noel Kelsch, Marhya Kelsch 2014).

Keskeistä traumainformoidussa hammashoidossa on, ettemme luokittele oudosti käyttäytyvää potilasta ”hankalaksi” tai ”sairaaksi”, vaan osaamme myötätuntoisesti samaistua potilaan tilanteeseen, pitäen huolta samalla henkilökohtaisista ja ammatillisista rajoistamme. Sen sijaan, että kysymme mielessämme potilaan kohdalla ”Mikäköhän psyykkinen sairaus tätä potilasta vaivaa?” siirrymme kysymykseen ”Mitäköhän tälle potilaalle on tapahtunut, että hänestä on tullut tällainen?”. Tämä ei tietenkään tarkoita, että lähdemme ääneen aktiivisesti penkomaan hänen menneisyyttä ilman asianmukaista terapia-alan koulutusta.

Vaikkemme pelon historiaa utelisi, potilaat kyllä usein luontaisesti jakavat pelkotarinansa. Kuinka moni suunhoidon ammattilainen onkaan kuullut kauhutarinoita muinaisista kouluhammaslääkäreistä. Hammaslääkäri voi tilanteessa kiittää kokemuksen jakamisesta ja myötätuntoisesti sanoa vaikkapa ”Ikävää, että sinua on kohdeltu tällä tavalla.”

PSTD havainnollistaa meille merkittävän näkökulman, kuinka fyysiset sairaudet ja tunne-elämän kärsimys muodostavat eräänlaiseen yhtenäisen häiriösysteemin, mikä voi ilmetä monenlaisena oirehtimisena, myös esimerkiksi kroonisina kipuina. Posttraumaattinen stressioireyhtymä (PTSD) on monimutkainen hermostollinen, biokemiallinen ja psykologinen oireyhtymä, joka vaikuttaa moninaisesti kokonaisvaltaiseen terveyteen, myös suun terveyteen sekä sen seurauksena hammashoitoon (Noel Kelsch, Marhya Kelsch 2014). Elimistömme rasittuu stressihormoneista ja sen vastustuskykyä syö toistuva poukkoilu korkeine stressihormonitasoineen.

Jokaisella meillä on suurempia ja pienempiä traumoja elämässä. Kaikki meistä eivät kuitenkaan ajaudu PTSD:hen. Monenlaiset biologiset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät vaikuttavat altistumiseemme. Täältä löydät tietoa altistavista tekijöistä. Oman käsitykseni mukaan geneettinen herkkyytemme vaihtelee, yli sukupolvien kulkevat traumataakat voivat rasittaa meitä, esimerkiksi lapsuuden kaltoinkohtelu saattaa altistaa meitä akuutille traumaattiselle stressille ja PTSD:lle. Emme ole samasta puusta veistettyjä.

Suunhoidon ammattilainen itse voi kokea myös traumaattisia kokemuksia sekä yksityiselämässään että myös työssään. Esimerkiksi omakohtainen vakavan sairauden diagnoosi, oikeudelliset potilasvahinkoprosessit ja sijaistraumatisoituminen voivat traumatisoida meitä suunhoidon ammattilaisia. Traumainformoituun hoitamiseen littyvä tietotaitohyöty ei siis kohdistu vain potilaisiin, vaan myös omaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja stressitason kohtuullisena pitämiseen.

Traumainformoidussa hoitamisessa harjoittelemme mm. havainnoimaan, onko potilaan keho ylivireys- vai alivireystilassa: ”Traumatisoituneen potilaan psykofysiologinen vireystaso on monesti liian korkea tai liian matala, ns. toleranssi­-ikkunan ulkopuolella. Monet menneisyyden tapahtumista muistuttavat ärsykkeet johtavat paniikkiin, voimakkaisiin tunteisiin ja reaktioihin. Ylivireystilassa havaintojen yhdistäminen ei onnistu, ja myös liian vähäinen vireys estää riittävän havainnoinnin ja ärsykkeen prosessoinnin. Sekä liian matala että korkea vireystaso aktivoivat puolustukseen liittyviä persoonallisuuden osia, jotka estävät nykyhetken tapahtumien realistisen havainnoinnin ja saattavat viedä takaisin menneeseen traumatapahtumaan. (Lainaus Terveyskirjastosta)

Suuhygienistin tai hammaslääkärin täytyy tietää omat ammatilliset rajansa. Samanaikaisesti hänen on mahdollista asianmukaisella traumainformoidun hoitamisen koulutuksella laajentaa toimintaansa entistä kokonaisvaltaisemman hoitamisen suuntaan: Hän voi kartuttaa tietoisuustaitojaan. Suunhoidon ammattilainen voi tarjota potilalleen yhä tietoisemmin lisää kontrollintunnetta ja opastaa häntä vaikkapa ohjattuihin mielikuvaharjoituksin  ja maadoittaviin harjoituksin. Niiden avulla potilas voi oppia säätämään keskushermostoansa hoitotilanteessa toleranssi-ikkunan sisäpuolelle. Haastavissa potilastapauksissa on hyvä, että hammaslääkärillä on olemassa moniammatillinen verkosto, jonka puoleen hän voi ohjata potilaan, mikäli yhteistyö potilaan kanssa tuntuu liian haasteelliselta omalle ammattiosaamiselle.

Tutkimusten mukaan traumainformoitu hoitaminen parantaa sekä kliinisiä hoitotuloksia että terveydenhoidon ammattilaisen omaa henkistä hyvinvointia. Se vaatii omien erityistieteellisten rajojen rikkomista ja moniammatillista yhteistyötä. Seuraavissa kappaleissa on joitakin esimerkkejä kokemuksellisista menetelmistä, joita jatkokoulutettu hammaslääkäri voi käyttää kliinisen työnsä tukena.

Hammaslääkäri voi opastaa potilaansa hypnoosin ja mielikuvaharjoitusten pariin. Hypnoterapiassa käytetään esimerkiksi seuraavankaltaisia mielikuvaharjoituksia (Belleroth Naperstekin 2004). Belleroth Naperstekin mielikuvaharjoituksia käytetään yli kolmessatuhannessa sairaalassa ympäri maailmaa.

  1. Levollinen turvapaikka -mielikuvaharjoitus (mielikuva paikasta, jossa potilaan on hyvä olla)
  2. Maadoittava mielikuvaharjoitus (kehoskannausta)
  3. Sydämeen keskittyvä rauhoittava mielikuvaharjoitus
  4. Suojeleva ja tukea antava mielikuvaharjoitus (esimerkiksi mielikuvissa ollaan turvallisten ja rakkaudellisten ihmisten seurassa, ja aistitaan heidän läheisyyttään)
  5. Affirmaatiot (voimaannuttavia itsesuggestioita)
  6. Mielikuvaharjoitus levolliseen uneen (univaikeudet liittyvät usein traumoihin)

Mielikuvaharjoituksia yhdistetään nykyään myös tietoisen hyväksyvän läsnäolon (mindfulness) harjoituksiin, ja raja hypnoosin ja meditaation välillä onkin näiltä osin melko häilyväinen.

Kehollisten terapioiden maadoittavista menetelmistä esimerkkinä on Peter Levinen harjoitukset, jotka löytyvät tästä Youtube-videosta.